30 September 2015

S E P T E M B E R

Ajattelin rueta käymään läpi kuukauden suosikkeja, jos niitä sattuu sinä kuukautena olemaan ja käyn kuukautta läpi muutenkin. 

Heti alhaalla näkyy pari uutta bändipaitaa, Pentagram ja Saint Vitus, toisen ostin itse ja toisen osti Petteri mun selän takana. No, en valita... Oon myynyt kirpparilla pari vanhaa bändipaitaa, joten sain menetetyt takaisin, heh. Kuulokkeet tuli tilattua Saksasta ja toimitus tuonne alakerran etuovelle asti oli erittäin nopeaa. Vaikka olisi tilannut Suomesta, niin siinäkin olisi mennyt varmaan kauemmin. Hämmästyttävää. Ylivoimaisesti parhaimmat kuulokkeet, mitä olen koskaan omistanut. Pihinä ihmisenä mulla on ollut aina tapana päästä mahdollisimman halvalla, joten olen sitten myös ostanut halpoja kuulokkeita ja ne ovat hajonneet nopeasti. Pitää pikkuhiljaa ymmärtää rueta panostamaan enemmän laatuun...
IMG_4242IMG_4220
Mulla oli tavoitteena hommata joku kuivashampoo, mutta päädyinkin sitten Four Reasonsin suihkutettavaan hiuspuuteriin, joka raikastaa samalla hiuksia pesujen välissä ja toki kohottaa ja tuuheuttaa tyveä. Siinä mielessä hyvä ostos, mutta pitänee varmaan ostaa erikseen joku kuivashampoo, koska tämä meinaa rasvoittaa hiuksia entistä helpommin, kun sitä on tyvessä muhimassa. Eli on puolensa ja haittansa.
IMG_4428
Kaikki varmaan tietää tunteen, kun on etsimässä jotain tiettyä asiaa ja on ennen sitä vannonut, ettei osta mitään muuta, kuin sen mitä on suunnitellut ostavansa, mutta löytääkin yhtäkkiä jotan kivaa ja se on "pakko" ostaa. Näin kävi mulle, kun olin metsästämässä sitä talvitakkia, jonka muuten löysin, mutta siitä lisää myöhemmin. Onneksi kuvan takki löytyi kirpparilta, tuskin olisin sitä muuten ostanutkaan. Ja on muuten hyvä takki, sopivan paksukin syksyksi. On kivan värinenkin.

Syyskuu hujahti ohi ihan älyttömän nopeasti. Hassua on myös tajuta, että ensimmäiset yo-kirjoitukset olivat jo vuosi sitten?? Kuukautena syyskuu ei poikennut mitenkään radikaalisesti edellisistä. Aika kuluu kamalan nopeasti, en sitä vieläkään meinaa ymmärtää! Työttömänä oleminen alkaa olla, tai no, on alkanut olla jo aikoja sitten, tosi tylsää ja puuduttavaa. Olisi kiva käydä töissä ja tienata omaa rahaa, olisi myös edes jokin rytmi! Itse tehtyä rytmiä on välillä todella vaikea noudattaa :-D Noh, jospa se joskus nappais. Saa nähdä mitä lokakuu tuo tullessaan, vai tuoko mitään!

Huom! Petterin töille on nyt uudet ja hienot Facebook-sivut, ja jos käyt tykkäämässä tästä, saatat voittaa kuvan printin. Kannattaa käydä tsekkaamassa muutenkin, jos on kiinnostunut taiteesta! Sivupalkissa arkiston alla on myös linkki kyseisille sivuille.

27 September 2015

C U R L I C U E S

Tässä postauksessa jaan vinkkini kiharoiden aikaansaamiseen. Törmäsin menetelmään vasta joskus kesällä youtuben kautta, koska olen ilmeisesti tynnyrissä elänyt, joten en tiedä miten suuri juttu tämä ennestään jo on. Mutta jaanpahan tämän nyt joka tapauksessa! Kokeilin tätä itsekin ensimmäisen kerran jo kesällä, mutta metsään meni sen verran, että luovuin toivosta samantien. Toisella kerralla lopputulos oli mitä mainioin ja se on havainnollistettavissa edellisessä postauksessa.

Tämä ei toimi kuiviin hiuksiin, joten kostuta ne, ei myöskään kovin märkiin hiuksiin, joten anna kuivua/kuivata suihkun jälkeen melkein kuivaksi. Suosittelen käyttämään myös muotovaahtoa!
IMG_3992
Tarvitset jonkinlaisen pannan tai rätin tms, jonka laitat päähän vähän hippimäiseen tyyliin. Voit itse päättää laitatko pantaa otsalle vai alhaalla olevan kuvan mukaisesti otsan yläpuolelle. Otsatukan takia pidän sitä itse enemmän suoraan otsalla, varsinkin öisin, koska muuten se meinaa lähteä pois ja lisäksi litistää otsiksen ihan ihmeelliseen muotoon. Kuvassa se nyt on noin, koska muuten näyttäisin vähintään idiootilta.
IMG_3998IMG_4001
Jaa hiukset puoliksi ja ala kieputella pientä - tai minkä kokoista haluatkaan! - hiusosiota kerrallaan pannan ympäri. Mitä pienempää hiusosiota kieputtelet, sitä tiukempaa kiharaa saat lopputulokseksi (uskoisin näin). Tähän tuskin on mitään kiveen hakattua taktiikkaa, itse kieputtelen samaa hiusosiota pari kertaa pannan ympäri ja sitten otan samaan osioon lisää hiusta, eli en tee niin, että kieputtelen sen yhden ja ainoan osion loppuun asti ja sitten jatkan toisella päälle. Kireyden voi päättää itse.
IMG_4005
Lopputulos näyttää tältä! ( ah, tyvikasvu) Mulla on niin pitkä letti, että loput hiuksista ei aina meinaa mennä pannan ympäri tai edes sen sisään, joten siinä vaiheessa koittaa pieni näpertelyjen taistelu. Uskoisin, että mitä pidemmät ja paksummat hiukset, sitä vaikeampi tehdä. Pidän tätä aina yön yli, mun hiuksille ei riitä muutama tunti saamaan kivoja kikkaroita aikaan.

Yhteenveto: Tää on aika hyvä menetelmä, jos ei osaa/halua käyttää esim. kiharrinta, tai ei sitä omista, eipähän siinä sitten hiuksetkaan kärsi eikä tarvitse läträtä lämpösuojan kanssa. Huonoja puolia ovat toki homman hitaus, eli kiharoita ei välttämättä saa aikaan muutamassa tunnissa, mutta sekin riippuu varmasti hiusten pituudesta ja paksuudesta jne. Myöskin jos kieputtelee hiusta liian tiukalle, on lopputulos vähän hassun näköinen, kun tyvestä hiukset ovat suorat ja latvasta jäätävää korkkiruuvia. Itselleni kävi tällä kertaa niin, siksi käytän mieluummin edellisen postauksen lopputulosta esimerkkinä :-D Koska tyveen ei kohdistu minkäänlaista muotoilua, pidän pannan poisottamisen jälkeen hiuksia jonkin aikaa nutturalla, ettei tyvi olisi niin lättänän näköinen. Suosittelen testaamaan!

22 September 2015

C A N D L E S

IMG_3690IMG_3686IMG_3680
Vihdoinkin nämä kynttiläjalat ja kynttilät, joista olen haaveillut kauan! Ei tee oikein edes mieli poltella näitä, kun kynttilät itsessään ovat niin kauniita, enkä haluaisi "pilata" niitä :-D 

Kyseisellä liikkeellä, mistä nämä on, ei ollut muistaakseni muuta nimeä kuin Sisustuspuoti, ja kylttikin oli äärimmäisen ruma. Tavara muistutti lähinnä Amanda B -liikkeen tavaraa, ja olisin voinut jäädä sinne asumaan! Kauheeta mennä tämmösenä sisustushöperönä ja tilpehöörin näpertelijänä tommoseen liikkeeseen, kun kaikkea ei voi haalia mukaan.

Tämä Sisustuspuoti sijaitsee siis jossain Suonenjoella päin Koskelon "liikenneaseman" - en tiedä onko oikea nimitys -  yhteydessä. Siellä tuli käytyä siis reilu viikko sitten samalla, kun ajoimme anopin (hassua sanoa näin!) kanssa visiitille Siilinjärvelle ja Kuopioon. Huvittavaa oli, kun se myyjä oli silleen "no tässä on tämmösiä kynttilöitä, MUTTA ON MEILLÄ MYÖS TÄMMÖISIÄ MUSTIA KYNTTILÖITÄ!" Ei toki varmaan näytetty siltä, että tykätään ehkä mustista kynttilöistä...

20 September 2015

Opinnot ahdistaa


(Kuvat eivät liity tarinointiini ollenkaan) En oo aikoihin tainnutkaan tehdä semmoista mitä minulle kuuluu -lätinäpostausta, joten jospa avaisin sanaisen arkkuni ja ryhdyn suoltamaan tajunnanvirtamaista ulinaa. MITÄ MINULLE KUULUU? Tällä hetkellä, kun tässä sohvan nurkassa istun liian valoisassa olkkarissa, koska en jaksa nousta ja laittaa verhoja kiinni, niin ihan hyvää. Aamulla tympäisi suuresti, enkä olisi millään halunnut nousta ylös, mutta ihan hyvä että nousin. Sähköpostiin oli tullut kutsu työhaastatteluun huomiselle, joten se piristi. Muuten on aika tylsää, mutta eipä se haittaa, en jaksaisikaan tehdä tänään yhtään mitään merkittävää. Nyt meinaa taas alkaa tympiä.
IMG_3093
Avoin yliopisto on alkanut jonkin verran ahdistaa. Välillä saa kyyneleitä vuodatella muun muassa siksi, etten saa mitään aikaiseksi tai että olen surkea opiskelija. Minua ei oikeasti kiinnosta pätkääkään. Lukeminen on nyt jäänyt pariksi viikoksi sen työnhakuvalmennuksen takia (joka loppui perjantaina, sain anniskelu- ja hygieniapassin, jee!), kun en jaksanut enää iltaisin lukea. Ajatuskin jostain esseen vääntämisestä lapsuuden vuorovaikutuksista ja median vaikutuksesta nuoruuteen kuvottaa. Ja kaikista eniten mua hävettää myöntää se. Noudatin lukujärjestystäni huikean viikon. Jatkossa aion opiskella vain kolme tuntia päivässä. En tiedä yhtään, mistä saisin motivaatiota tähän touhuun. Onneksi mun ei kuitenkaan tarvitse olla tuli perseen alla tämän kanssa, eli aikaa on.

Väkisinkin mietin, että haluanko sittenkään opiskella jatkossakaan psykologiaa, kun tökkii JO NYT näin pahasti. Ensimmäistä kertaa en oikeasti tiedä haluanko tätä, en tiedä ollenkaan mitä haluan. Lukion ekalta luokalta asti mulla on ollut kirkkaasti mielessä ajatus psykologian opinnoista ja urasta. Nyt en tunne minkäänlaista kipinää koko hommaa kohtaan. Tuntuu, että mun päähän on oikeasti syöpynyt ajatus siitä, että "Hanna!! Susta tulee psykologi!! Hanna, sä haluat auttaa ihmisiä! Sä HALUAT olla psykologi!!" ja että tavoittelen niitä opintoja vain siksi, että olen joskus niin kovasti sitä halunnut. Tajuaako kukaan mitä meinaan? Koko homma tuntuu joltain velvollisuudelta eikä "kutsumukselta" tai unelmalta. En tiedä, olisiko ajatukset erilaisia, jos olisin jo ihan oikeasti yliopistossa opiskelemassa, missä olisi kunnolla laaditut lukujärjestykset, joita olisi pakko noudattaa. Mutta toki opinnot olisivat samanlaisia, kuin mitä avoimessakin.
IMG_3078
Torstaina oli henkilökohtainen jutteluhetki kouluttajan kanssa (siellä valmennuksessa siis). Hän kysyi mitä haluaisit tehdä, jos sellaista alaa kuin psykologia, tai sellaista laitosta kuin yliopisto ei olisi. No, enhän mä tiennyt. Totesin sitten erittäin kliseisesti, että ehkä jotain luovaa. Kyllä se mua jollain tasolla kiinnostaisikin, mutten usko omiin kykyihini sillä saralla ollenkaan. En ole sen kummemmin edes tutustunut muihin aloihin, koska olen sen kolme vuotta vain automaattisesti ajatellut, että musta tulee psykologi, eikä muulla ole väliä.


Mua ärsyttää itteenikin suuresti se, että käytän "liikaa" järkeäni, kuulostaapa taas typerältä, kuin että menisin fiiliksen mukaan. Onhan siinä tietenkin paljon järkeä käyttää sitä järkeä, mutta joskus olisi kiva vain tehdä asioita spontaanimmin. Jatko-opintojenkin kohdalla meinaa mennä enemmän niin, että ajattelen asiaa liian pitkällä tähtäimellä, tyyliin että mistä saisi enemmän palkkaa, mikä ammatti työllistäisi parhaiten jne. Jos nyt miettii, että kummassa on enemmän järkeä, opiskella psykologiksi vai kuvataiteilijaksi, niin ajattelisin tietenkin, että psykologiksi, koska työllistyminen olisi varmempaa. Toki näitä juttuja pitääkin ajatella, varsinkin kun miettii millainen tilanne työllistymisen suhteen Suomessa muutenkin on, mutta välillä tuntuu siltä, että mietin ihan liikaa mikä olisi järkevää sen sijaan, mitä ehkä oikeasti haluaisin.
IMG_3085
Se miksi ylipäätään ajattelin haluavani psykologiksi juontaa varmaankin siitä, että istuin pari vuotta sitten itse psykologia vastapäätä tämän vastaanottohuoneessaan, ja koska siitä oli minulle apua, ajattelin, etten toivoisi kenenkään kokevan minkäänasteista masennusta tai ahdistusta tai mitään, siispä totesin haluavani kouluttautua psykologiksi ja siten mahdollisesti auttaa muita. Toki minua kiinnosti jo ennestään kaikenlainen ihmismieleen liittyvä. Mutta nyt en enää tiedä. Tietäisinpä edes sen, ovatko nämä ajatukset vain väliaikaisia!

Entäs sitten, jos löytäisinkin jonkun muun alan, mutta sitä ei olisi mahdollista opiskella Jyväskylässä? Kaikista huonoin tilannehan olisi se, että Petteri olisi jo vakkariduunissa tatuointihommiensa myötä ja mä olisin vaan että jaaa, no tätä alaa voi opiskella vain Rovaniemellä tai Helsingissä, että mites nyt menetellään!?

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa.

17 September 2015

L I M E C R I M E

IMG_3718
IMG_3720
Postissa saapui eilen kaksi uutta tuotetta, toinen naamatauluun ja toinen meikkipussiin. Tässä postauksessa paneudun vain huulipunaan.

Olin siis jo jonkin aikaa haalinut ruskeaa, mielellään tummaa, mattahuulipunaa, eikä mistään meinannut löytyä, kunnes katsoin youtubesta erään videon, jossa tämä henkilö esitteli joitain huulipuniaan ja mainitsi Lime Crimen, josta en ollut aiemmin kuullut. Ja ennen kuin joku tulee lietsoamaan kauhua ja julistamaan kuinka huono ihminen olen kun olen mennyt tukemaan kyseistä yhtiötä; älkää huoliko, olen tehnyt tutkimukseni.

Tiedän yhtiötä riivaavista skandaaleista, mutta niistä yksikään ei ole niin vakava tai kriittinen, että sanoisin sen olevan vastoin moraalisia käsityksiäni. Olen joistain blogeista lukenut kommentteja, miten kirjoittajaa haukutaan ja oikein taivastellaan, kun hän kehtaa mainostaa ja kertoa ostamistaan Lime Crimen tuotteista. Asiat, kuten omistajan kusipäisyys ei minua ihmetytä - liikemaailmassa tapahtuu paljon häikäilemättömämpiä asioita (ja toivon syvästi että jos boikotoit Lime Crimeä, et esim. osta yhtään Nestlén tai sen tytäryhtiöiden tuotteita). Menneisyydessä tapahtunut tietomurto on vain ikävä fakta nykyisessä tekniikan maailmassa ja sitä tapahtuu paljon suuremmillekin yhtiöille, (esim. Target, 40 miljoonan asiakkaan luottotiedot hakkeroitiin ja rahat vietiin, ja Sony, tietoverkkoon hakkeroiduttiin jolloin n. 13 000 Playstation käyttäjää menettivät tuhansittain dollareita tileiltään) ja sitä on hyvin vaikea ennaltaehkäistä. Jokainen voi myös käyttää internetissä järkeään ja käyttää vaikkapa PayPalia välikätenä, jolloin luottotiedot eivät ole myyjän käsiteltävissä. En tietenkään voi olla toteamatta, etteikö luottokorttitietojen ja rahojen katoaminen olisi erittäin harmillista ja myös minulla oli totta kai omat epäilykseni.

Eläintestejä käyttävät taasen suurin osa meikkiyhtiöistä, esim. MAC. Ja mitä mehiläisvahan käyttöön tulee, sitä saadaan mehiläisten kennoista, arvatkaa mitä muuta niistä saadaan? Hunajaa. Mehiläisiä ei vahingoiteta kennoja kerättäessä - mutta eipä sillä ole enää väliä, koska LC käyttää synteettistä mehiläisvahaa. Entäpä vaaralliset aineet tuotteissa, kuten vaikkapa ferrosyanidi? Olennainen ainesosa jotta saadaan tietty sinisen sävy, prussiansininen. Kyllä, värisävyssä esiintyy siis syanidia, mutta se on vaaratonta koska se on tiukasti kiinni rautaioneissa.

Voin itsekin myöntää, että mietin hetken jos toisenkin tilauksen peruuttamista, sillä varmaan pari päivää tilauksen tekemisen jälkeen törmäsin netissä keskusteluun, jossa haukuttiin Lime Crimeä. Luettuani kyseisen yhtiön "skandaaleista" kysyin Petteriltä pitäisikö huolestua, ja tutkimme asiaa lisää. Isoin kiitos kyllä meneekin Petterille, koska suurinosa kaikista materiaaleista oli englanniksi, ja mun kielipää nyt on mitä on. Ja kun tutkimme, huomasimme että pitävät syytteet ja ongelmat ovat pääasiassa pienen indieyhtiön toimitusongelmia (jotka on aina hyvitetty tai tuotteet toimitettu, vaikkakin sitten myöhässä) tai omistajan kusipäisyyttä ja kyvyttömyyttä olla yhtiön PR-puolen johdossa. Mitä nyt olen lukenut kommentteja ja juttuja siitä mitä omistaja on suustaan päästänyt, niin onhan ne kieltämättä melkosta sontaa, enkä tajua miten kukaan normaalisti ajatteleva ihminen sanoo niin, mutta minkäs sille mahtaa. Oma pakettini saapui jopa melko nopeasti, ainakin nopeammin kuin oletin sen saapuvan, eikä vähäiset rahani ole tililtä toistaiseksi hävinneet, joten kai tässä kävi ihan hyvin.

Eli ottakaa asioista aina selvää! Muistakaa ettei väite ole välttämättä tosi vaikka onkin suosittu. En sano näin "ilkeyttäni", enkä oleta että lukijat tulevat minua tänne haukkumaan :-D Haluan vain jakaa tietoa! Jokainen kuitenkin tekee loppupeleissä itse omat ostopäätöksensä.
IMG_3734IMG_3742Mutta!! Millainen sitten itse puna on? Huulipuna, sävyssä Salem, kuuluu siis Velvetines -puniin ja pakkaus muistuttaa huulikiiltoputelia, mutta sitä se ei ole! Puna siis muuttuu mataksi levittämisen jälkeen, eli on toisin sanoen liquid-to-matte huulipuna ja voi herranjestas kun se on kevyttä! Sitä ei meinaa edes tuntea huulilla. Olen käyttänyt sitä vasta muutaman kerran, ja no, sävyyn on vähän totuttelemista, kun on aina käyttänyt kirjaimellisesti punaisia huulipunia :-D Tykkään tästä silti tosi paljon! Tämä ei kuitenkaan ole niin tumma kuin toivoin, joten "joudun" (hah, huono sanavalinta) tulevaisuudessa etsimään jostain tummemman. Mutta minuakos se huulipunan rakastajana haittaa... Ehkä tiliä lähinnä, heh.

Olen kyllä ehdottomasti liquid huulipunien uusi kannattaja! Huono puoli on toki se, että nää tulee loppumaan paaljon nopeammin kuin normaalit punat. Itse tykkään vain mattahuulipunista, joten tällainen on tosi kätevä. Tämän rinnalla MACin huulipunatkin tuntuvat raskailta huulilla. Syödessä tämä toki lähtee samalla tavalla pois kuin mikä tahansa muukin puna, ja kieltämättä näyttää jälkikäteen typerältä, kun väri lähtee nimenomaan sisähuulista. Viehättävää kerrassaan. Suosittelen kuitenkin tutustumaan liquid-to-matte huulipuniin!

15 September 2015

R E D H E A D

Siitä alkaa olla tasan vuosi, kun värjäsin hiukset punaisiksi. Todella moni (blogin ulkopuolelta) on kysellyt ja ihmetellyt, miten saan pidettyä letin niin punaisena, joten ajattelinpa kertoa vähän siitä ja hiuksistani muutenkin.

Punainen on aina ollut väri, jota olen hiuksiini himoinnut, ja kun pari vuotta sitten sain sen kertaalleen vaalennettua pois, vannoin, etten enää ikinä värjää punaiseksi/punertavaksi, koska väri haalistuu nopeasti ja on työläs, ja on ennen kaikkea vaikea saada pois. Silloin tosin hoidin punaista väriä - joka ei ollut läheskään näin punainen, vaan kuparimainen/oranssihtava -  aika huonosti. No mutta, kuinkas sitten kävikään. Houkutus oli liian suuri ja yhtäkkiä olin taas punapää. Värjäsin ensimmäisen kerran Olian Intense Redillä (6.60) ja olen sillä värjännyt aina tähän päivään asti, paitsi että, tein heinäkuun lopulla poikkeuksen ja kokeilin yhtä uutta väriä, joka oli Lorealin Prodigy, samaa sävyä vieläpä. Väri ei kuitenkaan tarttunut ollenkaan tyveeni?? Minkäänlaista muutosta entiseen ei tapahtunut. Eli en tosiaan värjää enää sillä värillä.
punapäää Tässä minä ja vasta värjätty letti vuosi sitten! (näytänpä oudolta) Väri ei siis todellakaan ollut lopputulokseltaan sellainen, kuin sen halusin olevan, ja muutama kyynel piti tirauttaa, kun otti päähän niin paljon. En tiedä, johtuiko lopputulos väristä vai hiuksistani ja aikaisemmasta väristä. Tyveen väri tarttui normaalisti ja oli luonnollisesti tummempi kuin latvat. Hiukseni olivat siis ennen punaiseksi värjäämistä pinkit (Biozellin color maskilla värjätyt). Alla havainnollistava kuva.
tumblr_n9txlcVhAI1r4xeh4o1_1280
Olia on mielestäni jollain tapaa aika haastava väri, koska se on niin "öljyinen" ja tahmea, joten sitä on todella hankala levittää, ainakin kaikki jotka ovat olleet värjäyksessä mukana, eli mun lisäksi äiti tai Petteri, ovat todenneet asian olevan näin. Pidän kuitenkin siitä ammoniakittomuudesta, koska päänahkani on aika herkkä. Olen toki myös harkinnut kampaamovärejä, mutta olen toistaiseksi luottanut Oliaan. Alla olevassa kuvassa on siis nykyinen tilanne (kylläpäs joku on oppinut tekemään eyelinerit vähän paremmin kuin vuosi sitten!!!)
IMG_3172
Miten sitten pidän väriä yllä? Käytän KC Professionalin Color Maskia ja shampoota. Niiden avulla väri ei siis ole kertaakaan tämän vuoden aikana haalistunut sellaiseksi rumaksi olemattomaksi punaiseksi. Ne ovat toki kalliita, ja nyt kun asuu omillaan, joutuu ehkä vähän säästeliäämmin käyttämään, kun kotona asuessani oli helppo pistää vain äiti maksamaan ne. Maski ja shampoo (200 ml) ovat siis 17-18 euron hintaisia. Shampoota käytän luonnollisesti joka kerta, kun pesen hiukset. En edes tiedä miten paljon pelkästään se sävyttää, en ole tehnyt vertailuja normaalien shampoiden ja tämän välillä. Maskilla läträän myös lähes joka kerta hiuksia pestessäni, tosin pesen hiukset yleensä kolme kertaa viikossa. Harvoin peseminen on siis vain plussaa. Otsatukka rasvoittuu nopeammin kuin muut hiukset, joten ne pesen yleensä useammin. Putelissa lukee, että maskin pitäisi antaa vaikuttaa 5-10 min, mutta itse saatan pitää sitä päässä vain muutaman minuutin. Maskia voi laittaa myös kuiviin hiuksiin ja antaa vaikuttaa niin kauan kuin haluaa, jolloin lopputulos on varmasti kirkkaampi. Tätä en ole kuitenkaan itse kokeillut. Huuhtelen hiukset myös aina kylmällä vedellä, en tiedä miten paljon se todellisuudessa vaikuttaa väriin vai vaikuttaako ollenkaan.

Biozellin halvempia maskeja en edes lähtenyt kokeilemaan, koska tosiaan käytin kyseistä merkkiä pinkin värin ylläpitämiseen ja se veti tukan ihan ihmeelliseen kuntoon, hiukset tuntuivat muun muassa tosi ohuilta, eivätkä kihartuneet oikeastaan ollenkaan, olivat aika suorat koko ajan. En tykännyt yhtään. Ainut huono puoli Color Maskissa on itse puteli: se vuotaa. Aina. Jokaisen putelin kohdalla. Ja se on sen takia huono juttu, koska sitä saattaa valua (tai no ei saata, vaan valuu) suihkussa lattialle (meidän vessan lattia ei ole laatoitettu), joten se jää kiinni siihen lattiaan. Toiseksi, puteli pitää vuorata muovipusseihin, jos lähtee kotoa pois. Kun sitä johonkin tarttuu, se jämähtää siihen kiinni :-D Äiti arvosti tosi paljon aiemmin kesällä kotona käydessäni, kun vaaleasta matosta löytyi punainen läikkä. Eli aina saa varoa.
IMG_3460
Millaisessa kunnossa letti on? No huonossa tietenkin :-D Toki voisi se varmaan olla paljon huonommassakin, kai. Välillä tulee valitettua ja ulistua ja mökötettyä miten hiukset on hanurista, mutten kuitenkaan suoraan sanoen uskalla tehdä asialle mitään, eli ts. leikata. Kampaajalla olen käynyt viimeksi yli vuosi sitten, silloin tuli napsaistua latvoista pois kymmenen senttiä. Takaisin on varmasti tullut reilusti yli kymmenen. Petterin pistän välillä leikkaamaan muutaman sentin. En vain jaksa uskoa, että mulle sopii lyhyt tukka.... Oon niin tottunut tähän pitkään pehkoon, joka näyttää kieltämättä aina välillä mahtavalta ja olen letistäni niinä hetkinä erittäin ylpeä, mutta kyllä tälle pitäis varmaan jossain vaiheessa alkaa jotain tekemään. Toisaalta kaipaan jotain uutta, toisaalta en! First world problems...

Omaan siinä mielessä tosi vammaiset hiukset, että mulla on vain "tietty" osa tukasta tosi huonossa kunnossa. Se on tosi epämukavaa, koska olen typeränä mennyt niitä repimään ja leikkelemään, mikä on johtanut siihen, että mulla on osa latvoista melkein kymmenen senttiä lyhyemmät kuin muu tukka.... juuh elikkäs. Onneksi tätä lyhyttä osiota on aika vähän ja semmoisessa kohdassa, ettei sitä välttämättä tajua, ellei asiasta tiedä :--D Mutta enitenhän se ketuttaa meikäläistä, kun se aina pistää silmään. Sen olen huomannut myös, ettei tukka kiharru luonnostaan nykyään yhtä hyvin kuin vuosia sitten, mutta sekin voi johtua tukan nykyisestä pituudesta, koska on niin pitkä eikä "jaksa" kihartua (en minä mikään kikkarapää muutenkaan ole, laineikas lähinnä). Mulla ei siis ole koskaan tainnut olla näin pitkät hiukset, kuin mitä on nyt.
IMG_3484 Näillä hoidan hiuksiani. Olin jossain vaiheessa kesällä varmaan melkein kuukauden ilman hiusöljyä ja huomasin heti, miten hiukset tuntuivat kuivemmilta, kun sitä ei ollut käytössä. Nyt mulla on (marketti)hiusöljy, Garnierin Respons, kun halvalla sain. Ajattelin seuraavan öljyn olevan kampaamotuote, koska no, ehkä laadusta kannattaa tässä tapauksessa maksaa, vaikka en väitäkkään, että tuokaan huonoa olisi. Koin kuitenkin edellisen (joka oli kampaamotuote) paremmaksi. Koska lähdin selostamaan typerästi oikealta vasemmalle, jatkan keskelle, eli Tigin Bed Head Foxy Curlsiin. Tämä ei nyt varsinaisesti hoida mitään ja mulla on vieläkin vähän pimennossa se, että onko tuote tarkoitettu pitämään jo kiharretut hiukset ns. kasassa, (koska on todella tahmeaa ja jämäkkää jos sitä suihkuttelee suoraan hiuksiin) vai kihartaako se ennestään luonnostaan kiharia/laineikkaita hiuksia vai onko se molempia? Oli miten oli, laitan sitä aina kosteisiin hiuksii vähän, suihkuttamalla ensin käteen, sitten levittämällä hiuksiin, muttei sillä taida olla mitään maagista vaikutusta hiusten kihartumiseen. Ostin tämän siis yli vuosi sitten pinkkipäänä kiharien toivossa, kun se maski tosiaan veti hiukset aika suoriksi. Mutta se ainakin tuoksuu tosi hyvältä! Viimeisenä muttei vähäisimpänä on Four Reasons Repair Mist, joka on siis hiuksia vahvistava hoitosuihke, ja jota tykkään suihkutella hiuksiin ehkä vähän liikaakin, heh tuoksuu niin kivalta! Tuotteessa lukee, että rakennekorjaa tms, mutta no, latvojahan ei voi mitenkään korjata, joten siinä mielessä on karkeasti sanoen yhtä tyhjän kanssa. Ehkä se vähän pehmentää hiuksia, mutta siihen se sitten jääkin, oli oikeastaan tuote mikä tahansa. Suihke suojaa myös hiusväriä, joten en ole havainnut värin radikaalista haalentumista kesälläkään.

Värjään hiukset 1,5-2 kuukauden välein. Olen harkinnut kokeilevani suoravärejä tai vastaavia, mutten tiedä tarttuisiko ne suoraan omaan (vaaleaan) tyveeni. Muutenhan se ei varmaan toimisi, koska mun päänahka ei kestä vaalentamista :-D ei kestänyt ainakaan viisi vuotta sitten. Pitäisi ehkä joskus kokeilla. Toisaalta olen myös mietiskellyt jotain uutta väriä, mutten ole oikein mihinkään lopputulokseen sen suhteen. Se nyt on kuitenkin varmaa, ettei tästä väristä tulla palaamaan enää mihinkään vaaleaan, mutta se on ihan okei. Olen mielelläni koko loppuelämäni punapää tai jokin muu. Joten näillä mennään!

13 September 2015

Kirppari- ja kasvikokoelma laajenee

IMG_3644IMG_3636IMG_3625IMG_3640
IMG_3653 Meillä on viimeinkin yöpöytä! Heivattiin nimittäin muuton yhteydessä häkkivarastoon Petterin vanha yöpöytä, koska ajateltiin, ettei me sillä mitään tehdä, oli se niin rumakin. En tiedä miksi hiffattiin se vasta nyt, mutta pienen uudistuksen, toisin sanoen valkoiseksi maalaamisen, jälkeen lopputulos oli oikein mainio. Makkari näyttää nyt sekasorron sijaan vähän järkevämmältä :-D Saatiin myös näin valoisan kesän jälkeen asennettua pimennysverho... no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kispailtiin torstaina uljailla pyörillämme Kirpparille ja tavaraa lähti jonkin verran taas matkaan: muun muassa kaksi kasvia! Hirvittävä on himo tuoda rehuja kotiin, vaikka niille ei enää oikein meinaa löytyä hyviä paikkoja. Mutta tuonpahan silti. Oli kauheaa ajaa kasvit korissa, kun jokaisen kynnyksen ja möykyn kohdalla mullat vaan pölähteli, vaikka ties kuinka varovaisesti yritin ylittää ne. Vyökokoelmani sai lisäystä kahdella hienolla yksilöllä. Makkarin seinällekin saatiin vihdoin hommattua tuollainen kynttilätaulu, miksikä sitä nyt ikinä kutsutaankaan.

On muuten kiva huomata, miten kunto kohenee kun ajelee pyörällä joka paikkaan. Jyväskylä ei ainakaan tunnu maastoltaan paljoa tasaisemmalta kuin Savo, joten ei ole tarvinnut kokea mitään "järkytyksiä" mäkien ja nyppylöiden suhteen, heh. 

5 September 2015

1 September 2015

F L A R E P A N T S

IMG_3274IMG_3296
IMG_3287
IMG_3275
asukuvia2
body bik bok // housut asos.com// vyö ja laukku kirppari // korvikset bijou brigitte // kengät hm
IMG_3342
Komea hovikuvaajani.


Hyvää syyskuuta! Täytynee sanoa, että nämä kuvat ovat varmaan yhtiä parhaimmista, mitä täällä blogissa on koskaan nähty... ainakin minusta! Löysin eilen jollain ihmeen tuurilla tori.fi:stä kauan haaveilemani 50mm putken seittemälläkympillä, jonka sain sitten kätösiini tänään. Mielettömän hyvä sijoitus, en kuvaa kittiputkella enää ikinä.

Asokselta tilaamani flarepants numero kakkoset saapuivat toissapäivänä ja säikähdin, kun ne olivatkin kokonaan läpikuultavat: sivuilla mallilla oli ns. alushousut housujen alla, joten oletin niiden kuuluvan itse housuihin, muttei näin ollutkaan. Mutta ei se mitään! Body hoiti asiansa hyvin, pitänee myös hommata jotkut muutkin sinne alle, että voi käyttää muitakin paitoja. Tykkään noista kyl tositosi paljon, vaikka oisin ehkä voinutkin ottaa koon isommat... jospa ne venyis tai jotain, ei voi enää palauttaa :-D

Olin haaveillut myös tuollaisesta vyöstä jonkin aikaa, ja kyseisen tapainen maksaa esim. asoksella 25€ ja nyt löysin tuon sunnuntaina kävelykatukirppikseltä kahdella eurolla... Hullua tuuria.